Kotimainen energia ja työ kunniaan

Hannu HoskonenBlogi

Ilmastonmuutosta on käytetty monen päätöksen perusteena Suomessa. Vaikea on ymmärtää jatkuvasti kasvavia vaatimuksia metsien käytön rajoittamisesta. Ainoa todellinen hiilinielu, kasvavat metsät, vaatii nimenomaan hoitoa ja hakkuita, jotta uutta puuta syntyisi hiiltä sitomaan. Metsien suojelu muuttaa hiilinielun päästölähteeksi, minkä luulisi olevan ilmastolla politiikkaa tekeville painajainen.

Myös energiatuotantoa koskevia päätöksiä on mahdoton ymmärtää. Kotimainen, uusiutuva energia on jäänyt armotta tuontienergian jalkoihin turpeen veropäätöksen takia. Rekkaralli idästä lisää takuulla päästöjä. Suomalaista energiaa tuottavat urakoitsijat ajautuvat konkurssiin, työntekijät kortistoon ja energiantuotannon toimivuus on aidosti uhattuna. Tämä kehitys on pysäytettävä heti jo kansallisen turvallisuuden takia.

Turve on kiistatta uusiutuva luonnonvara; nykykäyttö on noin kolmannes vuotuisesta kasvusta. Se on välttämätöntä hyvin monelle eri käyttäjälle maataloudesta aina turpeen uusiin käyttömuotoihin saakka. Monia tuotteita on tulossa ja vientikauppa kehittyy hyvää vauhtia. Esimerkiksi Suomi on nyt maailman johtava kasvualustojen toimittaja. Tällaista nousevaa vientikaupan mahdollisuutta ei työttömyydestä kärsivällä Suomella ole varaa menettää. Erikoisen tärkeä asema turpeella yhdessä hakkeen kanssa on energiantuotannossa. Suomessa kehitetty yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto,CHP, takaa suomalaisiin koteihin edullisen lämmön. Parasta kaikessa on se, että kovien pakkasten aikaan lämmöntuotannon sivutuotteena syntyy edullista sähköä juuri silloin, kun sähkön kulutus on maksimissaan. Pörssistä ostettuna tuo sama sähkö voi olla hinnaltaan jopa satakertainen normaaliin verrattuna.

Jotta kotimainen energia ja huoltovarmuus turvataan, on hallituksen puututtava uhkaavaan tilanteeseen heti. Huoltovarmuuslakiin olisi helppoa tehdä muutos, jolla varmistetaan turpeen saatavuus häiriöttä niin energiatuotannossa kuin muutenkin. Samalla estetään ainespuun polttaminen, joka alkaa olla metsäteollisuuden kannalta iso ongelma. Arvopuuta ei pidä polttaa. Samalla energiaturve on irrotettava päästökauppajärjestelmästä ja säätää verovapaaksi. Näin kanadalaiset edut turvataan niin energiantuotannossa kuin meille tärkeän vientiteollisuuden toiminnassa. Nyt ilmastopolitiikalla ollaan sammuttamassa valoja maaseudulta, mikä johtaa kansantaloutemme ylipääsemättömiin vaikeuksiin työttömyyden kasvaesssa. Koronan aiheuttamia vaikeuksia ei kannata tieten tahtoen lisätä. Korjausliikkeillä on iso kiire, jotta vältämme edessä olevat uhkat hyvissä ajoin. Näin ei voi jatkaa.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, ympäristövaliokunnan pj.

Julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 13.1.2021

Hannu HoskonenBlogi

hoskonen hannu_joulutervehdys

Aikalisän paikka

Hannu HoskonenBlogi

Virallinen totuus EU:n elvytysrahastosta on, että se on vain yhden kerran käytössä ihan EU-sääntöjen mukaisesti. Kuitenkin EU:n kahden suurimman maan johtajat ovat omilla lausunnoillaan vahvistaneet, että pysyvästä rahoitusjärjestelystä on varmuudella kyse. Saksa todellisena euroalueen voittojen kerääjänä ja Ranska vahvana tukimiehenä johtavat yhteistä Eurooppaa mieleiseen suuntaan. Ranskalaisten pankkien riskit Italiassa olivat liian suuria yksinään kantaa ja elvytyspaketti koottiin kiireellä koronan tarjoaman mahdollisuuden varjolla. Hyvän kriisin ei annettu mennä hukkaan; näinhän Winston Churchill aikanaan opetti politiikan peruskoulussa.

Toinen, entistä suurempi elvytyspaketti on jo EU:ssa suunnittelussa, vaikka ensimmäisen käsittely jäsenmaissa on vasta alussa. Tämän tiedon pohjalta ymmärtää hyvin pari kuukautta sitten julkisuuteen tulleet esitykset EU:n yhteisen velanottomekanismin perustamisesta. Ranskan presidentin tuuletukset kesällä elvytyspaketista syntyneen päätöksen jälkeen olivat aitoja. Maksaja suurten pankkien riskinotolle oli löytynyt.

EU:lle annetaan nyt oikeus velanottoon ja vakuudeksi tulee verotusoikeus suoraan suomalaisten kukkarolle. Lakien ja sopimusten mukaan näin ei saisi toimia. Lisäksi tämä viherryttäminen on langettamassa meille isot vaatimukset metsien käytön kielloista ja suojelualueiden lisäämisestä. Suomen kansantalouden selkärankaa murretaan nyt ilman minkäänlaista laillista perustaa. Nyt olisi aika pysähtyä miettimään, ennen kuin korvaamatonta vahinkoa syntyy.

Hannu Hoskonen

kansanedustaja, ympäristövaliokunnan pj.

Julkaistu Iisalmen Sanomissa 20.11.2020