Budjettiriihessä päätetty turpeen veron korotus peruttava

Hannu HoskonenBlogi

 

Hallituksen budjettiriihen päätöksellä ollaan korottamassa turpeella tuotetun energian veroa 2,7 eurolla megawattitunnilta vuoden 2021 alusta. Veron nostaminen tuntuu vähäiseltä, mutta sen vaikutus Suomen kansantalouteen on vaarallinen. Jo nyt ajetaan suuriin voimalaitoksiin poltettavaksi niin suomalaista kuitupuuta kuin tukkiakin. Hallitusohjelmassa nimenomaan vaaditaan, että ainespuu ei saa ohjautua polttoon.

Juuri tulleen tiedon mukaan Venäjä kieltää raakapuun viennin maasta vuoden 2022 alusta alkaen. Viime aikoina Venäjältä on tuotu puuta Suomeen keskimäärin kymmenen miljoonaa mottia vuodessa. Viime vuonna Venäjältä tuotiin Suomeen yhteensä 8,7 miljoonaa mottia puuta. Kuitupuuta tuonnista oli 53 prosenttia ja hakkeena tuotiin 34 prosenttia koko määrästä. Varsinkin hakkeen tuonti on ollut voimakkaassa kasvussa. Itä-Suomen voimalaitoksissa palaa nyt ennätysmäärät venäläistä haketta.  Vaikka uutisoitu myyntikielto koskee vain sahapuuta, on sillä suuret vaikutukset Suomen sahojen toimintaan ja koko puumarkkinaan.

Turpeen energiakäytön nopea väheneminen tietää, että kotimaista runkopuuta palaa voimalaitosten kattiloissa ensi vuonna miljoonia motteja. Koko energiaturpeen käytön loppuminen tietää kymmenen miljoonan motin verran puun polttamista vuosittain. Venäjän tuonnin loppuessa kotimainen metsäteollisuus tarvitsee joka ainoa ainoan motin runkopuuta sellutehtailleen ja sahoille tuotannon jatkumiseksi. Samoin voimalaitoksille tullut venäläinen hake loppuessaan tietää välitöntä kriisiä energiantuotannossa. Kotimainen turve tarvitaan välttämättä niin metsäteollisuuden raaka-ainehuollon kuin kotimaisen energiatuotannon huoltovarmuuden turvaamisessa.

Hallituksen budjettiriihessä juuri tehty päätös energiaturpeen veron korottamisesta on otettava heti uuteen käsittelyyn, jotta varmistetaan kotimaisen metsäteollisuuden toiminta uudessa tilanteessa ja samalla on varmistettava energiantuotannon häiriötön toiminta Suomessa kotimaisilla polttoaineilla.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, ympäristövaliokunnan pj.

Lähetetty tiedotusvälineille 30.09.2020

Metsäteollisuus ja energiantuotanto uhattuna

Hannu HoskonenBlogi

Turpeen veropäätös on tehty. Se iskee heti metsäteollisuuden puunhankintaan ja johtaa tehtaiden sulkemisiin pian. Tähän saakka on Suomessa noudatettu lämmön- ja sähköntuotannossa ajojärjestys-periaatetta. Kotimaista polttoainetta on aina käytetty ensin. Kuitupuu ja tukit menevät sellutehtaille ja sahoille. Nyt tämä periaate on tuhottu. Energiaveron osuus turvetta käyttävissä voimaloissa kaksinkertaistuu. Yhdessä päästökaupasta tulevan lisän kanssa turpeella tuotetun MWh:n hinta on n. 30 euroa motilta.

Arvokasta runkopuuta polttamalla tuotto on ihan toista luokkaa. Yhdestä motista puuta saa kaksi mottia haketta, energiaa tulee 2 MWh:a. Tuotto on lähes 60 euroa. Puuenergialle ei tule lisäkuluja. Voimalaitokset pystyvät maksamaan hyvästä puusta reilusti yli metsäteollisuuden hintojen. Budjettiriihen jälkeen riemuittiin vain pienestä korotuksesta turpeen veroon, mutta vaikutus energiantuotantoon ja puumarkkinoihin on vaarallinen. Hallitusohjelma kieltää arvokkaan runkopuun polton, mutta ilmastohuumassa tämä on unohdettu kokonaan. Miksi kukaan ministeri ei vaadi koko hallitusohjelman noudattamista? Miksi kukaan ei kanna huolta metsäteollisuuden tulevaisuudesta Suomessa. Kansantaloutemme selkärankaa palaa nyt savuna taivaalle. Tällä kansakunnalla ei ole varaa tehdä uusia työttömiä!

Parhaillaan suuret voimalat ostavat markkinoilta hyviä leimikoita, jotta ensin talvesta selvitään. Puuta ajetaan rekoilla satojen kilometrien päästä voimalaitoksiin, junakuljetuksia valmistellaan. Baltian maissa turvevoimaloita käynnistetään kiivaasti, kun kuulemma Suomesta saa hakkeelle kunnon hinnan.

Turpeen poltto Suomesta loppuu kyllä, mutta se siirtyy Baltian maihin. Venäjän Karjalassa turvesoita avataan, jotta päästää kaupantekoon. Työt ja rahat menevät naapureille, suomalaiset turveyrittäjät konkurssiin ja työmiehet kortistoon. Satojen miljoonien investoinnit menettävät arvonsa. Metsäteollisuus ei tätä menoa ilolla katsele. Ainoa varma asia tässä syöksykierteessä on, että itse olemme sen aloittaneet ja itse voimme sen lopettaa. Tämä ilmastohumppa tulee kansakunnalle kalliiksi. Velkaa otetaan yli kymmenen miljardia ensi vuonna ja työpaikkoja ajetaan alas. Meneeköhän kaikki nyt ihan oikein?

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, ympäristövaliokunnan pj.

 

Julkaistu Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 23.9.2020