Maakuntakaavat uusi suojeluohjelma

Hannu HoskonenBlogi

Kansantaloutemme kasvu on vahvistunut nopeaa vauhtia viime vuosina. Vienti vetää ja työllisyys kohentuu. Iso osa kasvusta perustuu metsäteollisuuden tuotteiden viennin vahvaan kasvuun. Toki kaikilla teollisuuden aloilla on hyvä tilanne, mikä näkyy uusina investointeja eri puolilla Suomea. Metsät ovat taas kerran tärkeässä pääosassa.

Biotaloudesta on muodostumassa kansantaloutemme uusi kasvuala. Metsien kasvu mahdollistaa merkittävät lisähakkuut ja puhtaan maaperän sekä pohjavesien takia laadukkaiden elintarvikkeiden tuottaminen ovat varmuudella tulevaisuuden kilpailuvaltti Suomelle. Kaikki isot asiat ovat omissa käsissämme, jos meillä on viisautta käyttää tämä tilaisuus.

On tärkeää, että EU:n kautta ei aseteta metsiemme käytölle esteitä. Selvää pyrkimystä siihen on ympäristöpolitiikan kautta, mistä hyvänä esimerkkinä on viime aikojen väännöt maankäytön ja uusiutuvan energian kestävyyden perusteista. Metsäpolitiikka on pidettävä omissa käsissä EU:n liittymissopimuksen mukaan. Huolestuttavaa on jatkuva väärien tietojen syöttäminen metsiemme tilasta EU-komissiolle. Luonnonsuojelun nimissä ajetaan EU-kortilla rajoituksia metsiemme käytölle. Valitettavaa tilanteessa on se, että osa omista EU-edustajistamme on innolla tässä suojelutyössä mukana. Miksi Ruotsi ei joudu koskaan näihin tilanteisiin? Siellä osataan oman maan etujen ajaminen.

Yhtä tärkeää on varmistaa metsätalouden kotimaiset edellytykset. Kaavoituksella ohjataan maankäyttöä ja rakentamista. Maakuntakaavoihin ollaan nyt tuomassa metsien käytön rajoituksia erilaisilla nimikkeillä. Nämä viheryhteydet tai luo-alueet, millä nimellä niitä eri maakunnissa ajetaankin kaavoihin, ovat selviä metsienkäytön rajoituksia. Jos ei heti suoraan, niin varmasti suojeluvarauksia jatkossa. Maakuntakaavat hyväksytään nyt suoraan maakuntavaltuustoissa ilman ympäristöministeriön vahvistusta. Tämä muutos saatiin juuri voimaan uuden lain myötä. Miksi maakunnat ovat hiljaa hyväksymässä uutta suojelukierrosta oman alueensa metsiin. Eikö viisi miljoonaa Natura-hehtaaria vielä riittänyt. Meillä puhutaan kauniita sanoja biotaloudesta, jonka pohjaa kuitenkaan ollaan romuttamassa uusilla rajoituksilla. Mitään ei näköjään ole opittu, vaikka kansantalouden kasvu on saatu alulle ja velanmaksua suunnitellaan.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 21.2.2018

Hillitöntä riskien ottamista metsissä ja ruokakaupassa

Hannu HoskonenBlogi

Suomen kansantalouden nousu on ollut tällä vaalikaudella vahvaa. Kasvun moottorina on taas kerran Suomen metsät. Perinteisiä metsäteollisuuden tuotteita laivataan maailmalle kiihtyvää vauhtia ja uusia materiaaleja kehitetään tutkimuslaitoksissa koko ajan. Hyvä näin. Metsien kasvun kannalta on välttämätöntä, että hoitotyöt ja hakkuut tehdään ajallaan. Kuitenkin elämme taas kerran sitä aikaa, jolloin kaikelle kotimaiselle puulle ja energiapuulle ei vaan ole ostajaa.

Huomiota herättää erikoisesti uudet biovoimalat, joiden käyttämä puupolttoaine tuodaan Suomeen mm. Baltian maista ja tietenkin Venäjältä. Tullitilastojen mukaan venäläisestä puusta teollisuus maksaa parempaa hintaa kuin kotimaan puusta. Joten rahasta tämä homma ei ole kiinni. Yksityiset sahat ovat hukkumassa sahauksen yhteydessä syntyviin sivutuotteisiin ja metsänomistajien energiapuille ei löydy ostajaa. Tällaista on Suomen metsien arki tänään.

Tässä pelissä on jäänyt huomiotta seikka, joka on metsiemme tulevaisuuden kannalta elintärkeä. Varsinkin etelästä tulevan tuontipuun mukana tulee varmuudella erilaisia kasvitauteja ja tuhohyönteisiä, jotka ilmaston lämpenemisen myötä ovat helposti leviämässä metsiimme. Tarkasta kontrollista huolimatta näin tapahtuu. Kyse on vaan ajasta, jolloin tilanne karkaa käsistä. Kanadan metsätuhot tiedetään. Sama on mahdollista meilläkin. Kuitenkin omien metsien puu ei kelpaa lämpölaitoksille, joita rakennetaan tuontipuun varaan. Niin energiateollisuus kuin metsäteollisuus ottavat koko ajan valtavan riskin, kun kotimainen puu jätetään vaille mahdollisuuksia.

Sama ilmiö on myös maatalouden puolella. Kotimainen ruoka on taatusti puhdasta ja vapaa erilaisista superbakteereista ja antibioottijäämistä, mutta niin vaan ostamme joka päivä tuontiruokaa, jota suuret kauppaketjut meille halvalla myyvät. Halpuuttaminen on päivän muoti-ilmiö, joka samalla ”halpuuttaa” myös oman terveytemme bonus-pisteiden keräämisen huumassa. Suomi on varmuudella maailman puhtain maa, joka tarjoaa loistavat mahdollisuudet talouden terveeseen kehittämiseen ja se takaa meille myös terveen elämän. Ja maaseutukin säilyisi asuttuna ja elinvoimaisena ikään kuin sivutuotteena. Olisiko vihdoin aika pysähtyä miettimään, millaista Suomea me näin uuden vuosisadan alussa oikeasti haluamme?

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Karjalaisen mielipidesivulla 9.2.2018

Hannu HoskonenBlogi

L1360307