Euroopan vaikea taloustilanne

Lokakuussa 2008 alkanut maailman talouslama on jostain syystä uutisoitu pelkästään joidenkin pankkien vaikeana tilanteena. Muutaman suuren pankin kaatuminen Yhdysvalloissa herätti huomiota vuoden 2008 lopulla. Viime vuonna talousvaikeudet levisivät tasaisesti koko Eurooppaan. Suomen BKT laski vuonna 2009 7,8 prosenttia, mikä oli sotien jälkeen suurin pudotus kansantaloudessamme. Jotta selviäisimme edessä olevasta suuresta muutoksesta, on meidän toimittava viisaasti kansalliset edut turvaten.

Euroalueen maiden yhteenlaskettu velka oli helmikuussa tänä vuonna lähes 18000 miljardia euroa. Velkaa on otettu surutta ja julkiset taloudet kautta Euroopan ovat olleet mukana velkamarkkinoilla. Tälle velkakierteelle on tullut nyt loppu. Pahinta tilanteessa on se, että Eurooppa velkaantui hurjaa vauhtia historiansa voimakkaimman talouskasvun aikana. Kreikan valtio joutui Euroopan maista ensimmäisenä vaikeuksiin velkojensa kanssa. Seuraavana on samassa tilanteessa Espanja. Moni eurooppalainen pankki on tällä hetkellä tilanteessa, jossa vakavaraisuus alkaa olla uhattuna annettujen luottojen takia. Pankin omat varat ovat arvopapereita, jotka tosiasiassa voivat olla jo arvottomia. Pääministeri Matti Vanhanen esitti vuosi sitten stressitestiä euroalueen pankeille, mutta esitys torjuttiin välittömästi. Ilmeisesti pankkien todellinen tila haluttiin salata, mikä oli paha virhe. Korjaustoimet olisi pitänyt aloittaa jo tuolloin.

Joka tapauksessa Euroopalla on edessä kova talouskuuri. Suomi sai tästä oppia 1990-luvun alussa, kun rahamarkkinoiden vapauttamista seurannut lama piti korjata omatoimisesti. Silloin pidettiin pankit pystyssä veronmaksajien rahalla, mutta koko Eurooppaa koskevaa velkakriisiä ei pidä samaa keinoa käyttää. Kasinotalouden laskun loppusummaa ei pidä kaataa valtioiden eli veronmaksajien syliin, vaan pankkien on kannettava oma vastuunsa keinottelusta. Rahamarkkinat tervehtyvät osittain silläkin, että konkurssi on mahdollista, jos toimii vastuuttomasti. Myös julkisen talouden on päästävä myös kestävälle pohjalle. Velan varaan ei tulevaisuutta saa rakentaa. Tärkeintä on, että demokratiat eivät alistu markkinatalouden juoksupojiksi.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja