Kotimainen energia parasta

Hannu HoskonenBlogi

Jouni Mykkänen kirjoitti (Karjalainen 16.8) hienosti energiasta, mutta tosiasiat jäivät sivuosaan, valitettavasti. Kohu turpeen ympärillä palvelee vain yhtä asiaa. Sillä ohjataan keskustelu pois todellisesta ongelmasta. Kivihiilellä ja maakaasulla lämpiävät etelän kasvukeskukset, kuten pääkaupunkiseutu kokonaan, haluavat kirkastaa kilpeään maaseudun ”ongelmia” korostamalla.

Helsinki teki kivihiilen poltossa ennätyksen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 kunniaksi. Maakaasua poltetaan myös ujostelematta.
Kivihiilen polton lopettaminen sinänsä on hyvä päätös, mutta millä kodit ja koulut lämmitetään sen jälkeen. Mykkäsen mainitsemilla ”innovaatioilla” tulee kylmä talvella. Kaikki Suomen kaupungit ja taajamat lämpiävät kaukolämmöllä, jota varten on rakennettu niin voimalaitokset kuin jakeluverkko. Homma on maksanut kymmeniä miljardeja ja sitä meidän pitää edelleen käyttää. Ja nämä uudet lämmitystavat, joista vasta haaveillaan, ovat satumaisen kalliita. Kuka sen maksaa? Nykyhinnoissa on jo asukkaille riittävästi taakkaa. Jos turve lopetetaan, niin jostain on etsittävä lähes 10 miljoonaa mottia puuta ja kivihiilen korvaamiseen tarvitaan puuta paljon enemmän. Mistä nämä puut saadaan. Ei mistään! Eduskunta on jo päättänyt, että kuitu- ja tukkipuuta ei saa viedä polttoon. Risuilla ei kattilat lämpene. Tosiasiat kannataa ottaa aina huomioon. Unelmien kanssa eläessä tulee vilu viltin alla!

On murheellista, kun tämän ilmastokiihkoilun keskellä järki on jätetty sivuun kokonaan. Metsäinen Suomi lämpiää puulla ja turpeella ja metsäteollisuuden tuottama energia on siinä isossa roolissa. Turve on puulle erinomainen tukipolttoaine ja turve takaa myös Suomen pitämisen lämpimänä yhdessä puun kanssa myös tulevina kriisiaikoina. Huoltovarmuus ei ole leikin asia, historia on opettanut. Venäjällä riehuvat valtavat metsäpalot, joiden päästöjen määrä meni yli ymmärryksen. Kukaan kiihkoilija ei tunnu olevan huolissaan siitä. Helpoin tapa käydä ilmastokeskustelua on leimata kotimaisen energian kannattajat hölmöiksi ja jatkaa kivihiilen, öljyn ja maakaasun tuontia ikäänkuin huomaamatta. Olisiko viimein aika ottaa tosiasiat edes hieman huomioon .

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Ilmastolla politikointia

Hannu HoskonenBlogi

Ilmastonmuutos on päivän asia, joka näkyy kaikkialla. Autuaasti on unohdettu tosiasiat politikoinnin kiihkossa. Vuoden 1990 jälkeen Suomi on puolittanut päästönsä ja sama suunta jatkuu edelleen muutaman prosentin vuosivauhdilla. Näin se vaan on. Tavallinen autoilija tuntuu olevan ilmanpilaaja pahimmasta päästä, kun todistellaan sähköautojen autuutta. Totuus on kuitenkin se, että kymmenen vuotta vanha auto on edelleen taloudellinen ja vähäpäästöinen sellaisenaan. Ja joka vuosi päästöt mitataan katsastuksessa. Sähköauto tuntuu pelastavan maailman. Olisiko pienen harkinnan paikka nyt.

Eduskunnassa säädettiin juuri uusi laki. Liikennepolttoaineissa pitää olla 30 prosenttia biopohjaisia aineita v. 2029. Ja sehän on minimi, enemmänkin saa olla. Meidän kannalta on paras ratkaisu tehdä parempia polttoaineita ja uusia hiljalleen autoja tilanteen mukaan. On suurta tuhlausta romuttaa toimivia autoja nyt, kun sähköautoilla on vasta alkamassa todellinen kehitys kohti kaikkien kukkarolle sopivia malleja. Uuden sähköauton rakentaminen kuluttaa valtavasti luonnonvaroja ja akkuihin tuleva sähkö tuotettaisiin suurimmaksi osaksi kivihiiltä polttamalla. Siinä se maailma pelastuu!

Kaikkein vastenmielisintä on tavallisten ihmisten syyllistäminen oman auton käytöstä, mikä varsinkin maaseudulla on välttämätöntä. Nyt olisi pienen aikalisän paikka ja samalla olisi hyvä huomata, miten monessa asiassa me suomalaiset olemme tehneet asiamme todella hyvin. Suunta on oikea, joten jatketaan huomenna töitä normaaliin tapaan. Se on parasta meille kaikille.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi