Asumisen sietämätön kalleus

Hannu HoskonenBlogi

Asumistuella oli alun perin tarkoitus tukea pienituloisten asumista. Nyt, kun metropolipolitiikasta on tullut valtakunnan kehittämisen pääsuunta, on monella muutto kasvukeskuksiin. Pilviin kohonneet tontin hinnat, kallis rakentaminen ja suursijoittajien voiton tavoittelu ovat nostaneet asumiskulut sietämättömäksi. Samaan aikaan valtava määrä maaseudun kiinteistöjä menettää arvonsa kokonaan. Metropolipolitiikka tekee tuhoaan niin maalla kuin kaupungissakin. Asumistuki, yhteensä 2,3 mrd. euroa valuu sijoittajien taskuun, joista yhä useampi ei ole edes suomalainen.

Huolestuttavinta tilanteessa on se, että asumistuen tarve kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, mikä alkaa jo näkyä valtiontaloudessakin. Vuokrien noustessa tuettavien määrä on kasvanut koko ajan. Valtiosta on tullut asumistuen kautta vuokramarkkinoiden takuumies, joka takaa varman tuoton asunnonomistajille. Kaikkien tuntema vuokranantaja VVO saa muhkeaa vuokratuloa, joka tulee osittain valtion budjetista. Arvion mukaan valtio maksaa VVO:lle asumistuen kautta lähes sata miljoonaa euroa vuosittain. Verotuottoa sen sijaan valtio ei saa VVO:n osittaisen verovapauden takia. Vielä karumpi esimerkki on ruotsalainen miljardööri Erik Selin, joka yhtiöittensä kautta omistaa lähes 5000 asuntoa Suomessa. Hänen saama tuotto asumiestuen kautta on yli kymmenen miljoonaa euroa. Veronmaksu ei näille ylikansallisille sijoittajille ole ollut ensisijainen tavoite. Asumistuki koituu kuitenkin hänenkin hyödyksi.

Viimeisin ilmiö kasvukeskusten vuokramarkkinoilla on rakennettavien talojen asuntovaraukset, jossa rakennettavasta talosta asuntosijoittaja varaa jopa kymmeniä asuntoja vuokrabisnestä kasvattaakseen. Vuokrat nostetaan maksimiin ja valtio maksaa osansa. Suomeen on luotu sijoittajien tuottoautomaatti, jonka veronmaksaja maksaa korkeina veroina. Tällainen toiminta ei saa enää jatkua, jos haluamme saada valtion talouden tervehtymään ja kustannusten nousun hallintaan.

Nyt, kun sote-uudistusta ollaan tekemässä valinnanvapauden periaatteella, ovat ulkomaiset sijoittajat haistaneet todellisen rahanteon mahdollisuuden. Ammattimaiset markkinamiehet ovat liikkeellä ison rahan toivossa. Eduskunnan on pidettävä huoli sote-päätöksiä tehdessään, että kuntalaisten maksamat verorahat jäävät hyödyttämään paikallistaloutta. Asumistuen kehittyminen sijoitusbisneksen hyödyksi on varoittava esimerkki veronmaksajan joutumisesta rahastettavaksi.

Hannu Hoskonen, kansaedustaja

Liikenneväylät kuuluvat valtiolle

Hannu HoskonenBlogi

Suomen tulevaisuuden kannalta toimiva liikenneverkko on välttämättömyys, josta ei saa tinkiä. PM Juha Sipilän hallitus on lisännyt merkittävästi väyläverkon hoitoon varattuja rahoja. Tällä vaalikaudella käytetään yli 950 miljoonaa euroa hoitorästien poistoon. Ja senkin jälkeen vasta kolmasosa urakasta on tehty.

Ministeri Anne Bernerin esitys valtion tieverkon yhtiöittämisestä on raju. Suomen tieverkko on rakennettu nykyiseen kuntoonsa viime vuosikymmeninä yhteisillä verovaroilla. Tieverkko on iso osa kansallisomaisuuttamme. Ja sellaisena se tulee pitää jatkossakin, suorassa valtion omistuksessa ja yhteisillä verovaroilla hoidettuna. On välttämätöntä, että eduskunta päättää jatkossakin väylien rakentamiseen ja hoitoon annettavista varoista. Yhteiskunnan avoimuuden kannalta on tärkeää, että liikennepolitiikasta keskustellaan ja päätetään avoimesti eduskunnassa. Jos valtion tiet yhtiöitetään, päätökset tehdään suljettujen ovien takana vailla kansalaisten kontrollia. Sitä en hyväksy.

Tieverkon ylläpitoon kerättävät rahat tulevat osittain polttoaineverotuksen kautta. Järjestelmä on kohtuullisen oikeudenmukainen. Se, joka ajaa paljon, maksaa myös enemmän veroa. Toki uusia teiden pidon rahoitusmalleja kannattaa harkita. On syytä kuitenkin muistaa, että tällä hetkellä vain osa autojen käytöstä kerättävistä veroista käytetään teiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. Teiden kuntoa voidaan edelleen parantaa jo olemassa olevalla autoilun verotuksella. Valtio saa edelleen edullista lainaa budjettinsa katteeksi. Uusi tieyhtiö olisi lainarahaa hakiessaan varmuudella heikommassa asemassa. Joten tällä keinolla ei kustannussäästöä tule, jos yhtiö velalla teitä rakentaa.

Ministeri Anne Bernerin esityksestä kannattaa ottaa jatkovalmisteluun autoverotus, joka Suomessa on ankaraa muihin EU-maihin verrattuna. Nopea muutos ei ole mahdollinen pelkästään autokauppaan liittyvien riskien takia, mutta eurooppalaista autoverotusta kohti on päästävä pikku hiljaa. Autokanta on Suomessa vanhaa, ja tarvetta uudistukseen on niin liikenneturvallisuuden kuin liikenteen päästöjenkin takia. Muutos vaatii aikaa ja huolellista suunnittelua. Varsinkin maaseudulla auto on välttämättömyys, joka on syytä muistaa uudistuksia suunniteltaessa.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Karjalaisen mielipidesivulla 22.01.2017

Rakentamisen esteet purettava

Hannu HoskonenBlogi

Rakentaminen ja uuden luominen ovat niitä keinoja, joilla Suomi nostetaan laman suosta. Hallitusohjelman mukaan rakentamisen esteitä on purettu ja työ jatkuu. Maakuntakaavat on siirretty maakuntien vastuulle ja kunnille on siirretty rantarakentamiseen liittyvistä poikkeusluvista päättäminen. Maankäyttö ja rakennuslain uudistamista valmistellaan parhaillaan ja lakiuudistuksessa pitää jatkaa samalla linjalla; kunnille on annettava yksiselitteisesti oikeus päättää alueensa rakentamisesta.

Kontioniemen tapaus on murheellinen esimerkki rakentamisen tietoisesta jarruttamisesta. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan neljäs vaihe saatiin juuri voimaan. Kontiolahden kannalta maakuntakaava on suotuisa ja tukee kunnan kehittämistä jatkossa. Kuitenkin nyt asemakaavasta tulleen valituksen takia suuret rakentamishankkeet pysähtyvät epämääräiseksi ajaksi. Perusteena valitukselle on tuo maaseudun rakentamisen esteeksi kehitelty uusi valituskeino viheryhteys. Täytyy vain ihmetellä ympäristöministeriön jatkuvaa intoa kasata uusia maaseudun rakentamisen esteitä.

Viheryhteys on ympäristöministeriön kehittämä käsite, jolla on korvattu kunnille ja maakunnille siirrettyä päätösvaltaa rakentamisesta päättämisessä. Surullisen kuuluisassa jätevesiasetuksessa jäi opiksi se, että kansalaiselle määrättävistä velvoitteista on säädettävä lailla, ei ministeriön päätöksillä tai ohjeilla. Nyt kun rakentamista koskevaa lakia ollaan uudistamassa, on huolehdittava, että viranomaisten valitusoikeus kaavoista ja rakentamisesta poistetaan kokonaan. Valitusoikeus kuuluu demokraattiseen päätöksentekoon, mutta ei viranomaiselle jarrutuskeinoksi. Valituksen käsittelyille pitää luoda nopeutettu menettely, jossa päätökset saadaan muutamassa kuukaudessa ilman ammattivalittajien mahdollisuutta pysäyttää yhteiskunnan kehittäminen. Samaan aikaan palveluita vaaditaan kovaäänisesti, mutta rakentaminen estetään.

Toivotaan, että lähivuosina päästään tilanteeseen, jossa kunnat saavat aidosti päättää rakentamisesta alueellaan viivytyksittä. Nykyinen valitusruletti on johtanut suurten kasvukeskusten nopeaan kasvuun. Tämä maksaa miljardeja euroja vuosittain mm. asumistuen kautta. Ja nopeasti kasvavat kustannukset tulevat veronmaksajalle, asuipa sitten maalla tai kaupungissa.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Pohjois-Karjalan maakuntakaavatyöryhmän pj.

Julkaistu Karjalaisen mielipidesivulla 13.12.2016