Pieniä terveyskeskuksia ei saa tyhjentää sote-uudistuksessa

Hannu HoskonenBlogi

Lausuntokierroksella oleva sote-uudistus herättää vahvoja tunteita. Koko uudistus lähti liikkeelle, jotta pystytään varmistamaan laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut lähipalveluina kaikille kansalaisille kotipaikkaan katsomatta. Nyt kun lakipaketit ovat jo tiedossa, uskaltaa arvioida niiden sisältöä. Monta hyvää asiaa sisältyy lakiesityksiin ja monta parannustarvetta, joista ei saa vaieta lausuntojen antamisen aikaan.

Lakiehdotuksen suurin heikkous on se, että todellinen päätösvalta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä siirtyy kunnilta valtiolle. Valtio antaa rahat maakunnille palveluiden järjestämiseen. Valtakunnallisen kiinteistöosakeyhtiön haltuun siirtyy kaikki lakisääteisten kuntayhtymien maakunnissa olevat sairaalat ja muut sote-palveluita varten rakennetut tilat. Rahoista päättäminen merkitsee täyttä päätösvaltaa palvelujen järjestämiseen koko maassa. Tällainen päätösvallan siirto johtaa koetun mukaisesti palveluiden keskittämiseen ennemmin tai myöhemmin. Ei liene yllätys, että kaikki kehittämistoimet valtio keskittää kasvukeskuksiin. Ja häviäjänä ovat varmasti maaseutukuntien asukkaat.

Kuntien terveyskeskukset ja sosiaalityön tarvitsemat tilat jäävät kuntien omaisuudeksi edelleen, ja maakunta vuokraa alkuvaiheessa nämä tilat palveluiden järjestämistä varten. Vuoden 2021 jälkeen tilat vuokrataan, jos tarvetta on. On arvioitu, että kolmasosa tiloista jää vaille käyttöä, mikä tarkoittaa käytännössä noiden tilojen arvon nollautumista. Suurella varmuudella kyse on juuri maaseutukuntien terveyskeskuksista ja vuodeosastoista. Valtio lupaa vuokraamatta jääville kiinteistöille tukea kiinteistömarkkinointiin. Helppo on kuvitella nykyisissä oloissa tyhjentyvän terveyskeskuksen myyntimahdollisuus. Pahinta kaikessa on se, että tyhjentyvä terveyskeskus vie myös työpaikat ja verotulot pois maaseutukunnista maakuntakeskuksiin. Palvelujen yksityistämisen myötä yhtiöiden palvelutarjonta keskittyy suuriin kaupunkeihin, mikä johtaa supistuksiin maaseutukunnissa. Kunta itse ei voi toimia palvelun tarjoajana.

Jotta sote-uudistuksesta ei tulisi keskittämisen työväline, on tämän uudistuksen yhteydessä toteutettava maakuntauudistus tehtävä kansanvallan periaatteiden mukaan. Maakunnille tarvitaan verotusoikeus ja oikeus aidosti päättää rahojen käytöstä ja samalla vastata palveluiden järjestämisestä. Silloin saadaan koko valtionhallintoon vahva paikallisen osaamisen vahvuus, jota on tavoiteltu koko itsenäisyytemme ajan. Uudistuksia joka tapauksessa tarvitaan, mutta niitä ei saa tehdä maaseudun asukkaiden tappioksi.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Karjalaisen mielipidesivulla 3.10.2016

Miksi suomalainen puu ei kelpaa

Hannu HoskonenBlogi

DSC_7134

Metsäteollisuus on ollut Suomen taloudellisen menestyksen perusta lähes koko itsenäisyyden ajan. Tälläkin hetkellä metsäteollisuus rakentaa uutta tuotantokapasiteettia, mikä lisää puunkäyttöä merkittävästi. Ja puutahan meillä riittää vieläkin suuremmalle käytölle.

Ihmetellä kuitenkin täytyy, että metsäteollisuus tuo Suomeen puuta valtavia määriä. Tilastojen mukaan puuntuonti on kymmenen miljoonan motin verran vuosittain. Vielä suurempi ihme on teollisuuden tuontipuusta maksamat hinnat, jotka ovat reilusti suomalaisille metsänmyyjille maksettavia hintoja korkeammat. Miksi halvempi, kotimainen ei kelpaa teollisuudelle. Nykyään talvikorjuuleimikkoa, josta kertyy selluteollisuuden tarvitsemaa kuitupuuta, on kovin vaikea myydä. Valtakunnan metsien inventointitulokset kertovat karua kieltään metsien tilasta. Kiireellisten harvennushakkuiden tarve on huutava ja jos harvennushakkuita ei tehdä, jäävät tulevaisuuden tukkileimikot pelkiksi haaveiksi. Pitäisi tämän olla selvä viesti myös metsäteollisuudelle itselleen. Kaiken huippuna puun tuonnissa on se, että teollisuuden Venäjältä tuoma hake on lopettanut kotimaisen energiapuun käytön. Ja metsäteollisuus onnistui hankkimaan EU:n päätöksellä tuontihakkeelle valtion budjetista maksettavan energiatuen.

Metsäteollisuuden puuntuontiin liittyy vielä yksi vakava ilmiö. Arvokasta puunkorjuutyötä tekevät urakoitsijat ovat joutuneet metsäteollisuuden sopimuskumppanina kohtuuttomaan tilanteeseen. Urakkataksat on kiristetty niin alas, että tilanne on sietämätön. Ja metsäteollisuus käyttää tilannetta hyväksi määrätietoisesti. Venäjältä kalliilla ostettu puu mahdollistaa koneurakoijan urakoinnin keskeyttämisen juuri uuden sopimusneuvottelun alla. Helppo on kuvitella, millaisessa neuvotteluasemassa koneyrittäjä on. Ihmettelen suuresti, että metsäteollisuus, joka jäi kiinni valtakunnallisesta puun hintakartellista, menettelee tällä tavalla toimintansa kannalta erittäin tärkeää yhteistyökumppania kohtaan. Luulisi kilpailuviraston kiinnostuvan tilanteesta.

Aikanaan pääministeri Urho Kekkonen asettui puolustamaan heikosti palkattuja metsureita. Nyt samanlaiselle viisaudelle olisi tarvetta, jotta Suomen metsien tuoma kasvu hyödyttäisi koko kansakuntaa. Missä on metsäteollisuuden mainostama kotimaisuus?

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Britannian EU-ero on iso muutos

Hannu HoskonenBlogi

Britannian kansanäänestyksen tulos EU:sta eroamiseksi oli iso yllätys. Pääministeri David Cameron lupasi parlamenttivaalien kampanjassaan kansanäänestyksen EU:n jäsenyydestä, jos voittaa nuo vuoden 2015 vaalit. Vaalilupaus oli lunastettava ja tuloksen seurauksena pääministeri Cameron joutuu eroamaan pääministerin paikalta ja saarivaltio jättää EU:n.

Brittien kansanäänestyksen tulosta ei EU voi ohittaa pelkkänä yhden jäsenmaan erona. Euroopan Unionin politiikkaa on muutettava, tai paremminkin EU:n kurssia on korjattava kunnolla. Alkuperäinen EU:n tarkoitus oli kaupankäynnin ja yhteistyön lisääminen jäsenmaiden välillä kriisien ja sotien estämiseksi. Tässä tehtävässä EU on onnistunut ja siltä pohjalta on hyvä jatkaa uutta EU:ta suunniteltaessa. Hyvälle harkinnalle on koko Euroopassa tarvetta ennen uusien päätösten tekoa.

Nykyisen mallin mukaisesta mahtavan EU-hallinnon luominen on tullut matkansa päähän. Jatkuva direktiivitehtailu on johtanut varsinkin pienet jäsenmaat tilanteeseen, jossa hallinnosta on tullut itsetarkoitus. Suomessa hyvänä esimerkkinä käyvät maatalouspolitiikka, ympäristöpolitiikka ja rakennerahastojen kautta toteutettava aluepolitiikka. Varsinkin maatalous on joutunut sellaiseen byrokratian kurkkuotteeseen, josta pitää päästä irti mahdollisimman pian. Myös ympäristöhallinnon lonkerot ovat maaseudun ihmisten elämän rajoittajina käytännössä joka paikassa.

Euroopan unionia on viety määrätietoisesti kohti vahvaa liittovaltiota. Viiden Euroopan johtajan esittämä suunnitelma talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi julkistettiin kesäkuussa 2015. Suunnitelman toteutus alkoi välittömästi ja valmista pitää olla vuoden 2025 loppuun mennessä. Suunnitelman mukaan Euroopan liittovaltiolla olisi kaikki valtiolle tyypilliset oikeudet verotusoikeutta myöten. Silloin toteutuisi myös paljon puhuttu velkaunioni, joka jakaisi jäsenmaiden velat tasaisesti jäsenmaiden vastuulle. Myös tulonjako-unioni tulisi voimaan, mikä käytännössä tasaisi jäsenmaiden sosiaalisia eroja. Suomi olisi varmuudella maksajana näissä suunnitelmissa. Kun tähän vielä lisää yhteisvaluutta euron haitalliset vaikutukset pieniin jäsenmaihin suurten jäsenmaiden hyödyksi, on yhteisen eurooppalaisen sävelen löytyminen mahdotonta.

Ei ole sattumaa, että Saksa kiistattomana EU:n johtajana ajaa väellä ja voimalla sellaista politiikkaa, joka tuottaa Saksalle suurta hyötyä pienempien maiden kustannuksella. Sehän on tilanne jo tällä hetkellä EU:ssa. Tätä taustaa vasten brittien kansanäänestyksen tulos on mahdollisuus koko Euroopan huomioivalle politiikalle. Nykyistä keskittämisen tietä ei voi enää jatkaa.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi