Turpeen veropäätös on tehty. Se iskee heti metsäteollisuuden puunhankintaan ja johtaa tehtaiden sulkemisiin pian. Tähän saakka on Suomessa noudatettu lämmön- ja sähköntuotannossa ajojärjestys-periaatetta. Kotimaista polttoainetta on aina käytetty ensin. Kuitupuu ja tukit menevät sellutehtaille ja sahoille. Nyt tämä periaate on tuhottu. Energiaveron osuus turvetta käyttävissä voimaloissa kaksinkertaistuu. Yhdessä päästökaupasta tulevan lisän kanssa turpeella tuotetun MWh:n hinta on n. 30 euroa motilta.
Arvokasta runkopuuta polttamalla tuotto on ihan toista luokkaa. Yhdestä motista puuta saa kaksi mottia haketta, energiaa tulee 2 MWh:a. Tuotto on lähes 60 euroa. Puuenergialle ei tule lisäkuluja. Voimalaitokset pystyvät maksamaan hyvästä puusta reilusti yli metsäteollisuuden hintojen. Budjettiriihen jälkeen riemuittiin vain pienestä korotuksesta turpeen veroon, mutta vaikutus energiantuotantoon ja puumarkkinoihin on vaarallinen. Hallitusohjelma kieltää arvokkaan runkopuun polton, mutta ilmastohuumassa tämä on unohdettu kokonaan. Miksi kukaan ministeri ei vaadi koko hallitusohjelman noudattamista? Miksi kukaan ei kanna huolta metsäteollisuuden tulevaisuudesta Suomessa. Kansantaloutemme selkärankaa palaa nyt savuna taivaalle. Tällä kansakunnalla ei ole varaa tehdä uusia työttömiä!
Parhaillaan suuret voimalat ostavat markkinoilta hyviä leimikoita, jotta ensin talvesta selvitään. Puuta ajetaan rekoilla satojen kilometrien päästä voimalaitoksiin, junakuljetuksia valmistellaan. Baltian maissa turvevoimaloita käynnistetään kiivaasti, kun kuulemma Suomesta saa hakkeelle kunnon hinnan.
Turpeen poltto Suomesta loppuu kyllä, mutta se siirtyy Baltian maihin. Venäjän Karjalassa turvesoita avataan, jotta päästää kaupantekoon. Työt ja rahat menevät naapureille, suomalaiset turveyrittäjät konkurssiin ja työmiehet kortistoon. Satojen miljoonien investoinnit menettävät arvonsa. Metsäteollisuus ei tätä menoa ilolla katsele. Ainoa varma asia tässä syöksykierteessä on, että itse olemme sen aloittaneet ja itse voimme sen lopettaa. Tämä ilmastohumppa tulee kansakunnalle kalliiksi. Velkaa otetaan yli kymmenen miljardia ensi vuonna ja työpaikkoja ajetaan alas. Meneeköhän kaikki nyt ihan oikein?
Hannu Hoskonen, kansanedustaja, ympäristövaliokunnan pj.
Julkaistu Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 23.9.2020