Hallituksen pitää toimia välittömästi

Hannu HoskonenBlogi

Suomen hallituksen pitää välittömästi tehdä esitys EU-komissiolle turpeen saamiseksi pois päästökaupasta. Reilu esitys olisi, että turpeen verotus nollataan ja vuosittain käytettäisiin energiaturvetta enintään 20 M kuutiota, mikä on puolet vuosittaisesta turpeen kasvusta. Kestävän käytön periaate toteutuisi reilusti. Tällä päätöksellä varmistetaan erittäin edullinen energian tuotanto Suomessa vuosiksi eteenpäin ja samalla kaikki jalostuskelpoinen puu ohjautuisi sellutehtaille ja sahoille. Kaikki työ jäisi Suomeen ja tuontienergian määrä vähenisi. Tämä olisi myös parasta ilmastopolitiikkaa. Suomen energiahuollon kannalta on välttämätöntä, että hallitus tekee pikaisesti päätöksen turpeen palauttamisesta täysimääräisesti kotimaiseksi energiapolttoaineeksi.

Turveurakoitsijat eivät lähde kunnostamaan turvekenttiä ja turpeen korjuukalustoa ilman selvää näköalaa ainakin kymmenen vuoden päähän eteenpäin. Ilman Suomen hallituksen selvää päätöstä ensi kevään turpeennosto on aidosti uhattuna. Samalla loppuisi myös maatalouden kannalta välttämätön kuiviketurpeen ja kasvuturpeen nosto. Se olisi Suomen kansantalouden kannalta erittäin vahingollista. Viime viikolla saimme jo ensimmäisen varoituksen kotimaisten polttoaineiden tärkeydestä. Fingrid käynnisti kaksi varavoimalaa, jotta sähkön jakelu olisi voinut jatkua häiriöttä. Kannattaa huomata, että on vielä kesäkelit ja jo nyt ollaan vaikeuksissa. Kotimaiset kiinteän polttoaineen (puu ja turve) voimalaitokset ovat hyvin vaikeassa tilanteessa. Tervevarastot lämmityskautta varten ovat vajaat, varsinkin jos pakkastalvi tulee. Sateinen kesä päätuotantoalueilla esti tehokkaan turpeen noston.

Talvella merkittävä sähkötuotanto tulee kaukolämmön tuotannosta lämmön ja sähkön yhteistuotantona. Parhaimmillaan sähköä tuotetaan yli 3000 MW:n teholla, mikä vastaa kahta Olkiluoto 3 sähkötehoa. Jos turvetta ei CHP-kattiloihin tule, menetetään valtava määrä sähkötuotantoa, jonka tarve on talvella huipussaan. Pelkällä puulla ei huipputehoja tehdä. Varsinkin tulevana talvena, kun energiapuista iso osa on edelleen metsässä pystyssä. Märkä puu ei kunnolla pala eikä tuota energiaa. Pakkasilla vielä vähemmän, jäätyneestä puusta ei ole hyötyä.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Iltalehdessä 12.9.2022

Kotimainen energia kunniaan

Hannu HoskonenBlogi

Energiakriisi on tosiasia, joka kaipaa ratkaisua heti. Kallis energia näkyy nyt hintojen nousuna joka paikassa. Nyt tarvitaan nopeasti pysyviä linjapäätöksiä energian tuotannosta Suomessa. Valtion maksamien avustuksien varaan ei energiapolitiikkaa saa rakentaa.

Ensiksi on oikaistava päästökaupan väärät perusteet, jotka maksavat suomalaisille veronmaksajille 1,5 miljardia euroa vuodessa. Miksi me maksaisimme valtion tukea kalliin energian takia, kun riittää, että oikaisemme päästökaupan väärät perusteet. Turpeesta pitää tehdä tärkeä kansallinen polttoaine vaikka lainsäädännöllä. Nyt turpeen ylimääräiset maksut nostavat hintoja perusteetta. Ja arvokasta runkopuuta ajetaan polttoon kansantaloutemme vahingoksi.

Yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto, CHP, on ylivoimaisen edullinen tapa tuottaa energiaa. Hyötysuhde on 90 prosenttia ja talvella pakkasten aikaan sähköä tulee kylkiäisenä yli 3000 MW:n teholla valtakunnan verkkoon. Se on kaksi kertaa Olkiluoto 3 Reaktorin teho. Tätä ei näköjään haluta huomata, kun CHP:n tuotantoon tarvitaan puun ja turpeen yhteiskäyttöä. Turve on tässäkin se raaka-aine, joka välttämättä tarvitaan, jotta huipputehot saavutetaan. Kovilla pakkasilla Suomi pysähtyy, jos CHP-tuotanto menetetään. Tuuli- ja aurinkoenergia ovat pakkasten aikaan lähes nollissa ja pörssisähkön hintaa ei uskalla edes arvata. Ensi talvesta vielä selvitään turpeen nykyisillä varastoilla. Seuraavia vuosia varten on päätökset tehtävä heti.

Turvekentillä työtään tekevien urakoitsijoiden asema on turvattava eduskunnan päätöksillä. Yrittäjillä pitää olla ainakin kymmenen vuoden varmuus toiminnan jatkumisesta. Toimivaa turvekalustoa on edelleen jäljellä, mutta turvekenttiä poistuu käytöstä uhkaavasti. Koko turvetuotantoon tarvittava ammattitaito on katoamassa. Kun kenttiä suljetaan turpeen kysynnän romahtamisen takia, jää Suomi vaille sekä edullista lämpöä että sähköä. Isku kohdistuu myös maatalouden käyttämään kuiviketurpeeseen ja kasvuturpeen käyttöön. Tällä menolla menetämme maatalouden kannattavuuden viimeiset rippeet ja hyvässä kasvussa olevan kasvuturpeen vientikaupan. Turveurakoitsijoita on kohdeltu erittäin epäoikeudenmukaisesti. Kunnianpalautus on nyt heti tehtävä ja varmistettava kotimaisen energian tulevaisuus. Paljon puhuttu Meri-Porin voimalaitos on pikaisesti korjattava ja käynnistettävä. Sen verran on Fortumin ajateltava myös suomalaisia. Näin Suomi säästyisi pahimmalta ja valtion talouden velkaantuminen vähenisi. Tosiasioiden tunnustaminen ei ole meidän aikanamme haitaksi.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 3.9.2022

Suurpetojen metsästys on sallittava

Hannu HoskonenBlogi

Hallinto-oikeus on asettanut toimeenpanokieltoon kolmeen maakuntaan myönnetyt karhun kaatoluvat. Päätös on valtava tappio suomalaiselle, hyvin toimivalle metsästysperinteelle. Se on iso tappio varsinkin Pohjois-Karjalalle, jolle perinteiseen metsästykseen liittyy hyvin paljon erilaista liiketoimintaa. Paikalliset matkailuyrittäjät, palvelujen tarjoajat ja kaupat menettävät ison osan liikevaihdostaan. Nyt ollaan tilanteessa, jossa yhden yhdistyksen valituksella romutetaan metsästäjien metsästysoikeudet, metsästäjien järjestöjen ja viranomaisten tekemä yhteistyö riistanhoidossa. Suurpetojen kannanhoito on onnistuttu luomaan sitkeällä yhteistyöllä ja saavutetut tulokset ovat kiistattoman hyvät.

Vakavinta asiassa on se, että hallinto-oikeuden päätöksen mukaan metsästystä ollaan kieltämässä alueilla, joilla karhujen kannat ovat erittäin vahvat. Tuomioistuimien tekemä harkinta on outoa, kun karhun metsästys on mahdollista edelleen alueilla, joilla karhuja on olennaisesti vähemmän. Ihmetystä herättää myös hallinto-oikeuden suhtautuminen metsästäjien tekemään arvokkaaseen suurpetojen kannanhoitoon. Se on onnistunut erinomaisesti, kun suotuisan suojelun taso on karhujen määrässä saavutettu kauan sitten.

Metsästys kuuluu olennaisena osana metsien monikäyttöön. Kyse on nautintaoikeudesta, josta on vuosisataiset perinteet. Nyt sitä halutaan rajoittaa, jopa lopettaa vain hyvin pienen vähemmistön tavoitteiden takia. Suomen on haettava EU:sta muutosta uhanalaisten lajien listaan. Susi, karhu ja ilves pitää saada metsästettäviin lajeihin. Suurpetokannat ovat sen verran vahvat. Samoin valkoposkihanhi, joka on jo maatalouden kannattavuuden yksi vakava uhka, pitää siirtää metsästettäväksi lajiksi. Direktiivien ja sopimusten mukaan suurpetojen kannanhoito on laillista.

Nyt tarvitaan maan hallituksen selvä aloite EU:lle, jotta metsästystä voidaan jatkaa hyväksi koetulla tavalla Suomessa. Liian moni asia pystytään nykyisin estämään hallintovalituksia tehtailemalla. Jokin pienryhmä voi pysäyttää vaikka metsästyksen tai kansantaloutemme kannalta merkittävän hankkeen pelkkä kiusanteko tavoitteena. Tällä hetkellä ainakin kymmenen miljardin euron hankkeet seisovat joko lupaviranomaisten tai hallinto-oikeuksien pöydällä. Tähän tilanteeseen pitää tulla muutos mahdollisimman pian. Oikea tapa ratkaista tämä ongelma on perustaa hallinto-oikeuteen nopeutettu käsittely, joka antaa ratkaisun viikossa. Merkittävät elinkeinoja koskevat hankkeet pitäisi pystyä ratkaisemaan yhden vuoden kuluessa.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 17.8.2022