Kotimaisen energian kunnianpalautus

Hannu HoskonenBlogi

Viime viikolla Venäjä ilmoitti rajoittavansa Suomeen tulevia raakapuun kuljetuksia Saimaan kanavassa, kun kanavan tullipiste suljetaan jo marraskuun alusta lukien. Muutoksia puukuljetuksiin tulee myös maaliikenteessä, kun 4 maantien ylityspaikan ja 1 rautatien ylityspaikan puukuljetukset loppuvat. Isompi ongelma on ensi vuoden alussa, kun koko Venäjän puuntuonnin uudet säännöt tulevat voimaan.

Olkoon Venäjältä tulevan puutavaran tilanne mikä tahansa, on Suomessa otettava vihdoin ja viimein vakavasti huomioon kotimaisen metsäteollisuuden vaikea tilanne. Samoin kotimainen energiantuotanto on tietoisilla päätöksillä ajettu kriisin partaalle. Molemmat kaipaavat nopeaa suunnan muutosta, jos meinataan hyvinvointivaltiota ylläpitää.

Suomen metsissä riittää hakattavaa metsäteollisuudelle, jos vaan sitä itse haluamme. Samalla hoidetaan myös kotimaisen energian tuotantoa. Oikea ilmastopolitiikka tarvitsee toimiakseen terveet, kasvavat metsät, jotta hiilinielu kasvaa. Metsät ovat meidän todellinen hiilinielu. Jotta metsäteollisuus saisi puuhuollon toimimaan jatkossakin, on kotimaisen ainespuun polttaminen energiaksi lopetettava heti. Näinhän lukee myös hallitusohjelmassa, vaikka se on tässä ilmastohumpassa ajat sitten unohdettu. Kotimaisen energiaturpeen käytön loppuminen on johtanut pelättyyn tulokseen; arvopuuta poltetaan surutta kasvavia määriä. Ja kukaan ei tunnu huolestuvan tilanteesta paitsi Björn Wahlroos, joka on varoitellut metsäteollisuuden vaarallisesta kehityksestä Suomessa. Tällä menolla tehtaita suljetaan ja niistä päätöksistä ei meillä ole valitusoikeutta.

Jotta arvopuun polttaminen loppuisi, on kotimaisen energian tilanne pelastettava heti. Turpeen ja energiapuun yhteiskäyttö pitää palauttaa kunniaan, vaikka EU-neuvottelujen kautta. Sitä vaatii jo ilmastopolitiikkakin, kun energian rahtaaminen pitkistä matkoista pilaa sekä ilmastoa että meidän tieverkkoamme. Myös kotimaisen huoltovarmuuden turvaaminen pitää hoitaa. Turvekalustoa ei saa tuhota tässä ilmastohuumassa. Venäjän puun tuontirajoitukset ovat meille hyvä muistutus vaarallisesta tilanteesta, jonka olemme itse aiheuttaneet. Leikkimisen aika on nyt ohi.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu alunperin Sanomalehti Karjalaisessa 26.10.2021

Keskustan Hoskonen puolustaa metsätaloutta – näillä konsteilla kansanedustaja tekisi Suomesta hiilineutraalin

Hannu HoskonenBlogi

Iltalehden alkuperäinen juttu: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5a06115f-014e-4ed3-94d5-a457f3dc2eb2

Kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk) muistuttaa, että ilmastopolitiikan kannalta tärkeintä on, että päästöt ja nielut saadaan tasapainoon. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.

– Isot luvut tässä työssä ovat tällä hetkellä: Suomen kokonaispäästöt ovat vuoden 2020 ennusteen mukaan 48,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Metsien ja maankäytön hiilinielu 23 miljoonaa tonnia saman ennusteen mukaan. Suomen tärkein hiilinielu ovat metsät, mutta myös pellot ja suot sitovat hiiltä.

– Metsien vuotuinen kasvu on 110 miljoonaa mottia vuodessa. Hakkuut pienentävät hiilinielua. Viime 20 vuoden keskimääräinen poistuma (hakkuut, kotitarvekäyttö) metsistämme on 79 miljoonaa mottia. Vuoden 2020 ennakkotiedon mukaan Suomen nettopäästöt olivat 25,3 miljoonaa tonnia CO2:ta, Hoskonen sanoo.

Näillä konsteilla

Hoskosen mukaan metsien hiilinielun kasvattaminen on edullista ja tuottaa uutta työtä ja vientikauppaa heti.

– Harvennushakkuiden rästit ovat iso ongelma, koska se rajoittaa kasvua. Ensiharvennusrästien määrä on lähes miljoona hehtaaria.

– Laitetaan metsiemme taimikot ja harvennusmetsät kuntoon, se lisää metsiemme kasvua reippaasti. Sitten lannoittamalla puustoiset, ojitetut suot tuhkalannalla, jonka kasvuvaikutus kestää kolmekymmentä vuotta.

– Näillä toimilla saadaan heti sellutehtaille miljoonia kuutioita lisää kuitupuuta. Lannoitus lisää metsien kasvua 20 miljoonaa kuutiota, kun lannoituskierros on tehty. Näin saavutetaan 25 miljoonan motin lisäkasvu, mikä tekee muiden hiilinielujen kanssa Suomesta hiilineutraalin varmuudella. Ja valtiolle tämä työurakka on lähes ilmainen, kun metsänomistajat maksavat suurimman osan metsienhoidon kuluista itse, Hoskonen sanoo.

Hoskonen kummastelee, miten ilmastopolitiikkaa käytetään ”hyvänä verukkeena metsien merkittävään lisäsuojeluun”.

– Sillä muka lisätään hiilinielua. Sehän on juuri päinvastoin. Metsien suojelu tuhoaa varmuudella hiilinielun, kun metsän kasvu loppuu ja hiilinielu muuttuu päästölähteeksi metsän lahotessa. Maatalouden vaikeuttaminen muun muassa turvepeltojen kieltämiseen tähtäävällä politiikalla, sillä isketään maatilojen kotieläintuotantoon.

Suopeltojen päästöt

Hoskonen korostaa, että meillä on käytännössä kaksi hiilinielua: metsät ja maaperä.

– Maatalouden hiilinielujen kasvu osataan. Muun muassa nurmiviljely osataan hyvin ja peltojen oikea hoito myös. Valtava ongelma Suomessa on turvepelloille laskettava päästömäärä.

Hoskosen mukaan todellinen maankäytön päästöjen virhe sisältyy suopelloille laskettavaan päästöön.

– Suomessa on peltoa yhteensä 2 300 000 hehtaaria, josta turvepeltoja on 10 prosenttia eli 230 000 hehtaaria. Päästölaskelmissa tälle suopeltomäärälle lasketaan 8 miljoonan tonnin CO2 päästö.

– Tämä tekee yhtä peltohehtaaria kohti 35 tonnin CO2-päästön. Pelkästään tämä luku todistaa kiistatta, että Suomen päästökaupan laskelmat eivät pidä paikkaansa. Tällaisilla virheillä ohjataan Suomessa ilmastopolitiikkaa, Hoskonen sanoo.

Hoskosen mukaan suurin osa turvepelloista on hyvin vanhoja, vanhimmat pellot on raivattu suosta pelloksi jo 1500-luvulla.

– Suurin osa turvepelloista on jo nyt multapeltoja, jotka ovat kivennäismaiden veroisia myös päästöjen suhteen. Viime kesänä menetettiin paljon sadosta kuivuuden takia. Turvepellot toimivat kuivissa oloissa erinomaisesti antaen hyvän sadon kuivana kesänäkin. Kyse on myös huoltovarmuuden hoitamisesta, kun saamme kotimaista ruokaa myös poikkeuksellisen sään olosuhteissa.

”Ristiriitaisia tietoja”

Hoskonen viittaa Luonnonvarakeskuksen viime kesänä tekemiin mittauksiin kivennäismaiden peltojen ja turvemaiden peltojen päästöistä.

– Tulokset ovat olleet hämmentäviä, sillä turvemaiden ja kivennäismaiden peltojen välillä ei ole havaittu eroja. Jatkuvasti julkisuudessa perustellaan turvepeltojen ja yleensä turvemaiden suurien päästöjen olevan se syy, miksi turvemaiden talouskäyttö pitäisi lopettaa ja yleensä koko turpeen käyttö lopettaa. Nyt ei saa tehdä päätöksiä ilmastopolitiikassa näin ristiriitaisten tietojen takia, Hoskonen sanoo.

Hoskonen hämmästelee, miksei hiilinielun laskennassa Suomen hyväksi huomioida luonnontilaisten soiden hiilinielua, ”joka on 4 miljoonaa CO2-tonnia”.

– Tämä veivaus on tehty niin, että neuvottelijat ovat tehneet tällaisen ehdotuksen ja saaneet tahtonsa läpi. Suomen vahingoksi ilmeisen tietoisesti. Kuvaavaa on, että henkilöautoliikenteen päästöt ovat 5 miljoonaa CO2-tonnia, Hoskonen sanoo.

Henkilöautoliikenteen päästöt olisivat Hoskosen mukaan helppo puolittaa alentamalla veroteknisesti kotimaisen biodieselin hintaa.

– Näillä kaikilla keinoilla nielut kasvavat 25 miljoonaa tonnia, kun tehdään oikeita päätöksiä. Ei tarvitse maksaa päästökaupasta mitään ja työllisyysaste saadaan tavoiteltuun 78 prosenttiin. Se palauttaa kansantalouden tasapainon, Hoskonen päättää.

Elvytyspaketista puhuttava avoimesti

Hannu HoskonenBlogi

Viimeistään nyt on selvää, mikä on EU:n elvytyspaketin päämäärä. Muste ei komission esityksestä ole ehtinyt kunnolla kuivua, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Mario Draghi vaativat elvytyspakettiin lisää rahaa. Avoin vaatimus osoittaa kiistatta, että EU:ssa rakennetaan unionin sisälle yhteistä velkamekanismia, johon Suomea ollaan viemässä käsittelyssä olevan EU:n seitsemän vuoden rahoituskehyksen kautta. Puheet kertaluonteisesta elvytyspaketista on syytä lopettaa heti.

Jotta demokratian sääntöjä kunnioitetaan aidosti, on välttämätöntä, että eduskunta käsittelee EU:n rahoituskehystä oikeassa järjestyksessä. Nyt ollaan muuttamassa Suomen EU-liittymissopimusta ja asia on käsiteltävä sen mukaisesti. Sääntöjä ei voi yksipuolisesti muuttaa. Macronin ja Draghin vaatimusten takana on myös halu antaa EU:lle verotusoikeus, jolla tulonsiirrot eteläisen Euroopan pelastamiseksi alkaisivat. Tälle tielle Suomi ei saa koskaan lähteä.  EU:n verot olisivat lisäveroa meidän omien verojen päälle.

Jos EU:n yhteinen velanotto alkaisi, se tietää Suomelle hallitsematonta tilannetta. Suomi saa tällä hetkellä erittäin edullista lainaa rahamarkkinoilta. Olemme kuitenkin luottoluokittajien listoilla tarkkailtavana. Yhteisen EU-velan myötä Suomen velkavastuut kasvaisivat nopeasti ja valtion lainojen korko lähtisi nousuun. Se tietäisi valtion menojen leikkauksia, mm. julkisia palveluja leikattaisiin. Kotitalouksiin koron nousu toisi myös lisämenoja, joiden hallinta voisi olla vaikeaa. Pelkästään näiden ongelmien takia yhteistä EU-velanottoa ei saa hyväksyä.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, ympäristövaliokunnan pj. Ilomantsi

 

Julkaistu alunperin Iisalmen Sanomissa, Savon Sanomissa ja Sanomalehti Karjalaisessa.