Finnpulpin päätös on Suomen tappio

Hannu HoskonenBlogi

Tammikuussa tuli lopullinen päätös Kuopioon suunnitellun suuren biotuotetehtaan rakentamisesta. KHO hylkäsi Finnpulpin hakeman ympäristöluvan lopullisesti. Tämä päätös on valtava tappio Suomen metsätalouden ja metsäteollisuuden tulevaisuudelle, uusiutuvalle energialle ja koko metsäteollisuuden varaan rakennetulle teollisuudelle Suomessa. Itä-Suomi on suurin häviäjä. Ei tarvitse enää ihmetellä, miksi isot metsä- ja biotalousinvestoinnit menevät pois Suomesta. Hyvänä esimerkkinä tästä on UPM:n biojalostamon rakentaminen Rotterdamiin ja Uruguayihin nouseva valtava sellutehdas. Nyt on Suomessa menossa vihreä siirtymä; metsäteollisuus häipyy hiljalleen pois Suomesta. Valtava työ metsien hyväksi vuosikymmenten aikana valuu osittain hukkaan. Nyt on syntynyt vaarallinen ennakkopäätös, jonka mukaan uutta metsäteollisuutta ei tähän maahan saa rakentaa.

Viisaalle ympäristöpolitiikalle tehtiin nyt suuri vahinko. Parasta, puhdasta tekniikkaa edustava tehdas ei saa lupaa. Samalla jää tuottamatta valtava määrä uusiutuvaa sähköä ja lämpöenergiaa, joka korvataan sitten Venäjältä tulevalla hakkeella ja kohta EU:n hyväksynnän saavalla fossiilisella maakaasulla. Tämä osoittaa käytännössä, mitä on suomalainen ympäristöpolitiikka tänään. Päästöjä lisätään, kunhan vaan muuten näyttää hyvältä laskelmissa. Metsien lisäsuojelu lienee päätavoite, jonka uhriksi Finnpulp jäi. Toinen uhri ovat metsänomistajat ja koneyrittäjät.

Energian hinta on noussut sietämättömälle tasolle. Olemme sähkön tuonnista riippuvainen maa ja virallisten päätösten mukaan puhdasta, uusiutuvaa sähköä ei maahan saa rakentaa. Kaksi tällaista biotuotelaitosta tuottaa sähköä yhden ydinvoimalan verran. Lisäksi saadaan raaka-ainetta liikennepolttoaineiden valmistukseen. Jos oikeasti haluamme, niin kotimaisten polttoaineiden tuotanto voitaisiin nostaa ihan uudelle tasolle, mikä alentaisi liikennepolttoaineiden hintaa. Mutta se vaan ei käy. Kun kampanja turpeen alasajosta oli kiivaimmillaan, jäivät tosiasiat propagandan varjoon. Kaukolämmön tuotannon yhteydessä syntyy pakkasten aikana lähes 3000 MW:n teholla sähköä. Energiaturpeen poistumisen jälkeen tarvitaan kalliita investointeja, jos sähköä halutaan tuottaa. Ja arvokasta kuitupuuta ja tukkiakin poltetaan energiaksi. Näin ei voi jatkaa!

Suomella on edelleen mahdollisuus olla biotalouden edelläkävijä Euroopassa, kunhan emme sitä itse pilaa.

Hannu Hoskonen kansanedustaja Ilomantsi

Julkaistu alunperin Sanomalehti Karjalaisessa, Savon Sanomissa ja Iisalmen Sanomissa

Ilmastopolitiikkaa Suomen vahingoksi

Hannu HoskonenBlogi

Kun ilmastopolittikalle rakennettiin pohjaa, lyötiin lukkoon seikkoja, jotka eivät pidä virheellisiä. Suomen metsät ovat meidän suurin hiilinielumme, suhteellisesti suurin koko Euroopassa. Nielu on kasvanut koko ajan viime vuosikymmenet, samoin hiilivarasto. Kuitenkin kansainvälisissä sopimuksissa emme saa laskea Suomen hyväksi koko metsien sitomaa hiiltä, kun olemme kuulemma sopineet leikkurit nieluille. Miksi? Samoin emme saa laskea hyödyksemme luonnontilaisten soiden sitomaa hiiltä, joka on lähes 5 miljoonaa tonnia. Missä on ollut Suomen neuvottelijoiden osaaminen, kun tähän päälle tulee vielä Suomen turvepelloille hyväksytty 8 miljoonan tonnin hiilipäästö. Turvepeltoja on 230 000 ha, mutta maanäytteiden perusteella aitoja turvepeltoja on reilu 100 000 ha; vanhemmat suopellot ovat jo multamaita. Luonnonvarakeskus mittasi viime kesänä peltojen päästöjä verraten kivennäismaiden ja turvemaiden päästöjä ja eroja ei juuri havaittu. Näillä väärillä tiedoilla on Suomelle aiheutettu tietoinen vahinko, jonka hinta suomalaisille on tämän hetken päästöoikeuden hinnalla laskettuna jo yli miljardin euron vuodessa.

Toinen, jopa vahingollisempi kehitys on menossa, kun EU ajaa läpi kestävän rahoituksen asetusta eli taksonomiaa. Näin EU määrittelee kestävät rahoitus- ja investointikohteet. Suomi vastustaa hanketta, mutta asia menee läpi määräenemmistön voimin. Suomen metsäteollisuudelle ja metsille yleensä tämä ei lupaa hyvää. Heti aluksi olisi tulossa ainakin 20 prosentin vaatimus metsien lisäsuojelusta, vihreät poliitikot vaativat jo 30 prosenttia. Käytännössä tämä lopettaisi nopeasti kansantaloutemme selkärankana toimivan metsäteollisuuden. Metsillemme muodostetaan nyt EU-valvontaa, kun metsänomistaja joutuisi EU-byrokraattien uhriksi. Metsäpolitiikan piti liittymissopimuksemme mukaan olla puhtaasti Suomen itse päättämä asia. Jotta ilmastoa oikeasti hoidettaisiin, on metsien kasvua lisättävä ja Suomella on siihen sekä keinot että osaaminen. Mutta nyt EU tekee kaikkensa, että ilmastopolitiikan oikeat keinot ajetaan alas ja saadaan metsät EU-valvonnan alle.

EU-komission selvä tavoite on EU:n liittovaltio, joka tarvitsee välttämättä tiukan kontrollin jäsenmaihin päin. Yhteiset velat ja EU-verotus päätettiin viime kevään elvytyspaketin yhteydessä. Maakaasusta ollaan tekemässä nyt ratkaisua kestävän energian ongelmiin. Nyt voi kysyä, onko tässä menossa mitään järkeä?

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu alunperin 8.12.2021 sanomalehti Karjalaisessa ja Savon Sanomissa.

Kertaluontoisuuden lyhyt tarina

Hannu HoskonenBlogi

Kaikilla on tuoreessa muistissa viime toukokuussa eduskunnan tekemä päätös EU:n elvytyspaketista. Kertaluontoinenhan sen luvattiin olevan. Kuitenkin eduskunnan talousvaliokunta aloitti juuri valtioneuvoston antaman kirjelmän käsittelyn EU:n ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta. Tämä toinen elvytyspaketti on edeltäjänsä tapaan yhteisvastuullinen rahasto, josta maksetaan avustuksia yli 72 miljardia euroa energiahinnan nousun takia kärsimään joutuville kotitalouksille ja pienille yrityksille vuosina 2025–2032. Suurimpina hyötyjinä ovat Puola 13 mrd, Ranska 8 mrd, Italia 8 mrd ja Espanja 8 mrd. Suomi maksaa tästä paketista 1,2 miljardia euroa ja saisimme tukena takaisin 0,4 miljardia euroa. EU:n jäsenmaiden laskujen maksajaksi Suomi joutuu taas kerran.

Pahinta tässä tilanteessa on se, että EU ajaa nyt häikäilemättä yhteisvastuuta toisten jäsenmaiden tekemistä laskuista ja veloista. Jatkuvat perussopimuksen ja liittymissopimusten rikkomiset osoittavat, että EU-komissio on lähtenyt tietoisesti laittomuuden tielle. Nyt komissio on avaamassa ovea EU:n maksamille suorille tulonsiirroille. Kaiken lisäksi nyt käsittelyssä oleva sosiaalirahasto rikkoo suuren eurooppalaisen periaatteen, jonka mukaan sosiaalipolitiikka ja myös veropolitiikka ovat kokonaan jäsenmaiden omaan päätösvaltaan kuuluvia asioita. Paketti rahoitetaan uudella velalla ja antamalla EU:lle yhä selvemmin verotusoikeus. EU-veroille annettiin lupa jo viime kevään elvytyspaketissa, mutta nyt tämä oikeus näköjään halutaan tehdä käytännöksi. Viime keväänä johtavat poliitikot vakuuttivat kuorossa elvytyspaketin kertaluonteisuutta. Samoin verotusoikeudelle annettiin varsin houkutteleva nimi; omien varojen käyttö.

Euroopan unioni on nyt hyvin vaarallisella tiellä. Jatkuva sääntöjen ja sopimusten tietoinen rikkominen komission suosiollisella avustuksella on varmin tapa romuttaa kaikki se hyvä, mitä varten EU aikanaan perustettiin. Euroopan kansojen välisen yhteistyön parantaminen, kaupankäynnin lisääminen ja rauhan varmistamien Euroopassa ovat edelleen arvokkaita asioita, joita pitää vaalia kaikin voimin. Nykymenolla kaikki tämä vaarannetaan.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu alunperin Sanomalehti Karjalaisessa 14.11.2021